Itsenäisyyspäivän juhlista puhuttaessa moni ajattelee lähinnä juhlien pukukoodia ja kaikkia niitä upeita luomuksia, joita on nähty esimerkiksi presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotoilla vuodesta toiseen. Itsenäisyyspäivän viettämiseen liittyy kuitenkin myös monia lakeja ja asetuksia, joita moni ei välttämättä tule edes ajatelleeksi. Suomen itsenäisyyspäivän viettämistä säätelee esimerkiksi Laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä. Kerromme tässä artikkelissa lyhyesti ja ytimekkäästi, mitä kyseisen lain pykälät 1–7 pitävät sisällään.

Lain 1. pykälä

Suomen itsenäisyyspäivää vietetään 6. joulukuuta. Vuosittain tätä päivää vietetään Suomessa yleisenä vapaa- ja juhlapäivänä. Pykälä myös määrittelee tarkasti, milloin itsenäisyyspäivä alkaa ja kuinka itsenäisyyspäivän alkaminen voidaan ottaa huomioon sellaisten työntekijöiden kohdalla, jotka tekevät säännöllisesti kaksi- tai kolmivuorotyötä.

Lain 2. pykälä

Toinen pykälä määrää, että jos itsenäisyyspäivä sattuu arkipäiväksi, tulee työ keskeyttää kouluissa, virastoissa, tuomioistuimissa, kuntien laitoksissa, yksityislaitoksissa, valtion laitoksissa, työmailla ja yrityksissä. Tässä suhteessa itsenäisyyspäivä on sunnuntaihin verrattavissa oleva päivä.

Lain 3. pykälä

Lain 3. pykälä määrää, että huolimatta työn keskeytymisestä työntekijöille tulee maksaa palkkaa itsenäisyyspäivän ajalta, jos päivä olisi muutoin ollut työntekijän työpäivä. Palkan tulee vastata täyden työpäivän palkkaa. Pykälästä löytyy myös muita säädöksiä itsenäisyyspäivän palkanmaksua koskien.

Lain 4. pykälä

4. pykälä määrittelee itsenäisyyspäivänä tehdyn työn sunnuntaityöhön verrattavissa olevaksi työksi. Työstä on siis maksettava korotettua palkkaa.

Lain 5. pykälä

5. pykälän mukaan markkinat ovat itsenäisyyspäivänä kiellettyjä. Sama koskee huutokauppoja ja toripäiviä. Vaikka itsenäisyyspäivä näkyykin voimakkaasti televisiossa ja digitaalisessa viihteessä, ei itsenäisyyspäivänä Suomessa saa nostattaa markkinahumua.

Lain 6. pykälä

Lain 6. pykälä määrää lakia noudattamattomalle työnantajalle sakkorangaistuksen. Työnantaja voi joutua myös korvausvastuuseen, ellei ole noudattanut lakia, joten lain tunteminen on tärkeää.

Lain 7. pykälä

Lain 7. pykälä määrittelee, että uuden lain katsotaan kumoavan aikaisemman vastaavan lain. Aikaisempi laki on vuodelta 1929. Tämä uudempi laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä on vuodelta 1937 – se on annettu 26. marraskuuta 1937. Myös tämä laki on siis jo ehtinyt kunnioitettavaan ikään ja nähtäväksi jää, tullaanko se lähiaikoina päivittämään.